perjantai 2. huhtikuuta 2010

Silmien laserleikkaus FemtoLasik-menetelmällä

Tässä nyt vihdoin lupaamani selostus tuosta laserleikkauksesta, jossa kävin viikko sitten. Ensin vähän taustaa...

Olen saanut lasit ollessani 6 v. Näköni huonontui vuosien varrella tasaiseen tahtiin ja silmälaseja uusittiin jatkuvasti. Ollessani 15 sain vihdoin ensimmäiset piilolinssit. Minulla on (todella) isot silmät, joten tuolloin markkinoilla olleista piilareista silmiini sopivat ainoastaan vuosilinssit. Linssejä sai pitää 6 pv/vko ja ne siis uusittiin vuoden välein. Noiden linssien kanssa piti läträtä kahden eri nesteen kanssa ja kuukausittain piti vielä suorittaa tehopuhdistus. No, siinähän se meni kun tottui. Kuuden vuoden käytön jälkeen kävikin sitten huonosti... molempiin silmiin tuli sarveiskalvon tulehdus, joka oli niin paha ettei kyseinen silmälääkärikään ollut koskaan sellaista nähnyt. Siihen loppui piilolinssien käyttö. Tämä oli minulle todella kova paikka, lähinnä itsetunnon kannalta. Mitkään silmälasit eivät mielestäni minulle sopineet ja kun niitä vielä piti käyttää jokaisena päivänä :(

Tuolloin päätin, että haluan silmäleikkaukseen. Tavoitteeksi leikkaukselle asetin viimeistään sen vuoden, jolloin täytän 30 vuotta. No sehän oli sitten nyt :) Leikkaukseen mennessäni minulla oli laseissa arvot -6,75 ja -7,00. Noilla arvoilla yksin ei ollut uimahalliin tai saunaan asiaa, ellei tuntenut paikkaa entuudestaan.


Leikkauspaikaksi valitsin Tampereen Medilaserin. Ennen leikkausta piti käydä esitutkimuksessa, jossa kyseltiin taustatiedot, tehtiin näöntarkastus, silmänpaineen mittaus, silmänpohjien ja sarveiskalvojen tutkimukset sekä määritettiin sarveiskalvon paksuus. Näiden tutkimusten perusteella määritetään, onko leikkaus mahdollista tehdä ja millä menetelmällä. Minulla oli miinuksen määrään nähden suhteellisen ohuet sarveiskalvot, joten leikkausmenetelmäksi suositeltiin uusinta FemtoLasik-menetelmää. Leikkaussopimukseen kirjattiin tavoitearvoksi +-0.

Leikkaukseen menin siis viikko sitten perjantaina, 26.3. Menin paikalle n. 20 min ennen leikkausaikaa, sillä halusin saada rauhoittavan lääkkeen (pelkään hammaslääkäriä, joten oletin tämänkin olevan todella kaameaa). Lääkkeen ottamisen jälkeen siirryin odottelemaan laserhuoneen ulkopuolelle trendikäs suihkumyssy ja kenkäsuojat asusteinani. Leikkaava lääkäri tarkasti vielä silmäni ennen leikkauksen aloittamista.

Laserhuoneessa pääsin pötköttelemään pitkälleni. Tämän jälkeen luomet ja silmien ympärys puhdistettiin ja kasvot peitettiin steriilillä liinalla. Silmät teipattiin pysymään auki ja niihin laitettiin puuduttavia tippoja. Ainoa tehtävä, joka minulle asetettiin leikkauksen aikana oli katsoa vilkkuvaan punaiseen valoon. Ensimmäisenä seurasi koko prosessin ainoa inhottava ja ehkä vähän kivuliaskin osuus: silmän pinta kostutettiin ja sen päälle laskettiin metallirengas. Metallirengas nosti silmänpaineen hetkellisesti niin korkeaksi, että näkö hävisi. Tämän aikana laser teki silmän pintaan ohuen läpän, jonka lääkäri sitten käänsi sivuun. Kun läppä oli käännetty sivuun, laserlaite aloitti sarveiskalvon "höyläämisen". Mitään kipua ei tuntunut, laite piti rätisevää ääntä ja nenään tuntui palavan kudoksen haju. Tämä vaihe kesti minun taittovirheeni korjaamiseksi n. 20 sekuntia. Viimeiseksi leikkaava lääkäri huuhteli silmän, käänsi läpän paikalleen ja silmään tiputettiin antibioottitippoja. Kun oikea silmä oli leikattu, tehtiin sama operaatio vasemmalle silmälle.

Leikkauksen aikana lääkäri kertoi koko ajan mitä tapahtuu. Läsnä oli myös kaksi sairaanhoitajaa, joista toinen jopa piti minua kädestä kiinni ;) Kun molemmat silmät oli leikattu, sain nousta ylös. Uskomatonta mutta totta, näin heti useamman metrin päässä olevasta seinäkellosta kellonajan! Näkö oli toki utuinen, mutta 24 vuoteen en ollut sellaista tunnetta kokenut. Hei, näen ihan omilla silmilläni ;)

Tämän jälkeen minut ohjattiin mukavaan lepotuoliin kera mehun ja suklaan. Silmiin tiputettiin lisää tippoja ja minun piti istuskella rauhassa silmiä kiinnipitäen. Sairaanhoitaja kävi kanssani kotihoito-ohjeet läpi ja antoi tietysti samat asiat myös kirjallisena versiona. Reilun puolen tunnin jälkeen lääkäri tarkasti silmät ja totesi parantumisen lähteneen jo hyvin käyntiin. Sitten saikin jo lähteä kotiin. Mukaan sain äärettömän tyylikkäät suojalasit, jotka piti vetäistä päähän ennen ulos lähtemistä. Ja voi että kun ne lasit oli tyylikkäät!

Kärpäslasit päässä otin kotona pienet päiväunet. Kun heräsin, näkö oli täydellinen! Telkkarin katsominen ja jopa kutominen onnistuivat samana iltana vallan mainiosti :) Suojalaseja piti käyttää seuraavaan aamuun saakka. Miska ei ihan hirveästi laseista välittänyt, vaan pyysi aina välillä äitiä ottamaan ne pois ;)

Seuraavana aamuna aloitin myös itse 2 viikon antibioottitippa-kuurin. Antibiootin lisäksi silmiin piti tiputella kostuttavia tippoja (näihin sai reseptit esitutkimuskäynnillä). Kostutustippoja suositeltiin käytettäväksi 3 kk ajan. Ensimmäisen viikon ajan piti nukkua kärpäslasit päässä (ja se ei ollut kivaa, sillä ainakin minulla ne painoivat ikävästi kasvoja). Viikkoon ei saanut mennä saunaan, uimaan, harrastaa raskasta urheilua eikä käyttää silmämeikkiä. Myös silmiin koskemista ja erityisesti hieromista piti välttää.

Ensimmäinen kontrollikäynti on n. 1 kk kuluttua leikkauksesta, seuraava sitten puoli vuotta leikkauksen jälkeen. Näissä voi olla yksilöllisiä eroja. Ajokortin uusiminen on sitten edessä, kunhan kontrollissa saa todistuksen "ajokorttinäöstä". Saa ainakin taas paremman kuvan korttiin ;)


Oman kokemukseni perusteella suosittelen ehdottomasti leikkausta. Jännitin leikkausta todella paljon, mutta ainoa kivulias ja inhottava hetki minulle oli se silmänpaineen nostaminen. En edes osaa sanoin kuvailla tätä tunnetta: näen itse, omilla silmilläni eikä minun tarvitse miettiä lasien uusimista tai kalliita aurinkolaseja vahvuuksilla. Seuraavana päivänä ajoin aamupäivällä autoa ilman mitään ongelmia. Tippojen laittaminenkin on ollut ihan helppoa, samoin meikittä kulkeminen ;)

Sitten kustannuksista...
kallista, mutta sen arvoista ;
Medilaserin hinnasto
Mehiläisen hinnasto


Toivottavasti tästä selostuksesta oli jollekin jotain hyötyä. Vastaan myös mielelläni kysymyksiin, jos jollain sellaisia on.


Mukavaa pääsiäistä kaikille !

10 kommenttia:

Mia kirjoitti...

Kuulostaapa vähän hurjalta, mutta kiva kuulla ettei ollut niin hurjaa kuitenkaan. :)
Itsellä näkö on sen verran hyvä että näen ilman lasejakin, mutta etäs näkeminen on sumuisaa. ;)

Wenla kirjoitti...

Kiva kuulla tarkka selostus :)

Mukava kuulla, että näet nyt hyvin ja että se hyvin näkeminen alkaa tosiaan noinkin pian leikkauksen jälkeen.

- Wanilja -

taikatuuli kirjoitti...

Olen lueskellut blogiasi ennekin, mutta nyt on pakko kommentoida. Rohkea veto. Itse miettinyt pitkään samaa ja pelottaa kovasti, jos jokin meneekin pieleen. Mulla miinusta suurinpiirtein saman verran. Hyvä blogi, kiinnostavia vaatehankintoja yms. Kommentoin myöhemmin taas lisää (juuri sain itseni vasta rekisteröityä...)! :)

miitu kirjoitti...

taikatuuli: Minäkin pelkäsin etukäteen kaikkea mahdollista, en nimittäin tiedä mitään kamalampaa ajatusta kuin se että joku höylää palasia silmästäni. Mutta kokemus ei ollutkaan yhtään kamala! Onhan toki tuossakin riskinsä (ihan niinkuin missä tahansa leikkauksessa), mutta ongelmat ovat todella harvinaisia.

Ja kyllä tämä oikeasti on todella hienoa, kun näkee! Suosittelen siis lämpimästi :=)

Kotiäiti kirjoitti...

Kiitos tästä postauksesta! Mulla on suurinpiirtein samat miinukset kuin sulla ja aina välillä (etenkin kesällä ja urheillessa) tekisi mieli viskata rillit mäkeen! :D

Osaatko sanoa, voiko näkö leikkauksesta huolimatta joskus vielä huonontua vai pysähtyykö se siihen leikkaukseen? Entä mitä riskejä leikkaus sisältää?

miitu kirjoitti...

Ikänäölle leikkaus ei mahda mitään, eli joskus sitten vanhempana saattaa tarvita lukulaseja.

Riskeinä:
- ei saavuteta toivottua lopputulosta (moni paikka tosin lupaa ilmaisen tai alehintaisen uusintaleikkauksen, jos jäädään tavoitteesta)
- silmien kuivuminen (tähän auttaa silmätipat, ei siis mikään kamala asia)
- läpän teon yhteydessä voi olla ongelmia, jolloin leikkaus lykkääntyy
- läpän alle voi leikkauksen jälkeen kasvaa epiteelikudosta, joka saattaa vaikuttaa näköön (voidaan hoitaa poistamalla epiteelikasvu läpän alta)
- sarveiskalvon haavatulehdus, jonka ehkäisyyn tiputetaan 2 vko antibiootti-kortisonitippoja (jos tulehdus kuitenkin tulee, on sekin hoidettavissa)
- sarveiskalvon pullistuma, tämä on todella harvinaista

Leikkauksen jälkeen tietenkin voi olla roskan tunnetta, valonarkuutta, kipua ja silmien vetistelyä. Nämä oireet häviävät kun paraneminen etenee.

Urbaanilegendoissa kerrotaan joidenkin sokeutuneen, mutta ainakin minulle sanottiin kun siitä kysyin, että yhtään tapausta ei ole maailmalla raportoitu. Sitä siis ei kannata pelätä :)

Anonyymi kirjoitti...

Hei, oletko edelleen ollut tyytyväinen? Onko hämäränäkö pysynyt hyvänä, silmät kuivuneet?

miitu kirjoitti...

Anonyymi: Olen edelleen tyytyväinen! Hämäränäkö on hieman huonompi kuin ennen leikkauksia ja ajaessa vastaantulevien valot häiritsee. Mutta hyvin pärjää silti pimeälläkin :) Silmien kuivuutta ei enää ole ollenkaan (viimeisestä leikkauksesta nyt reilu vuosi aikaa).

Anonyymi kirjoitti...

Hei!
Kiitos tästä!
Itsekin harkitsen femtolasik-leikkausta, mutta hieman huolettaa, että alkaako näkö huonontua 5v "takuun" jälkeen, kuten optiikkoliikkeessä sanottiin.. (taitaa olla heillä oma lehmä ojassa). Hämäränäkö on jo nyt huono, se on toinen juttu, mikä epäilyttää..

miitu kirjoitti...

Anonyymi: En ole kuullutkaan mistään 5 vuoden "takuusta". Itse sain uusintaleikkauksen ilmaiseksi, kun näkö alkoi huononemaan alle vuosi leikkauksen jälkeen.

Nyt kun uusintaleikkauksesta on 1,5 v. aikaa, on minulle tullut taas hajataittoa. Tällä hetkellä käytän laseja mm. pimeällä ajaessa ja välillä töissä ja tietokoneella ollessani. Tämä on minulle ihan ok, varsinkin kun silmiäni ei voi enää leikata ohuen sarveiskalvon takia. Olen silti leikkauksen tulokseen tyytyväinen -voin elää normaalia elämää ilman silmälaseja ;)